Joulu tulee!

Ou mai gawd, Joulu on kohta ja paljon olis tehtävä ennen sitä. Olen pitänyt pientä lomaa tässä kirjoittamisesta, kun ei vaan ole huvittanut kirjoittaa. Mutta nyt on taas putki päällä ja mikä olisi parempaa, kuin valvoa yön yli ja kirjoitella. Ulkona on semmonen myrsky, että oksat helvettiin. Ukkostaa ja tuulee ja sataa ja vaikka mitä. Tänään kävin poikaystäväni kanssa vanhassakaupungissa etsimässä lahjoja tutuille ja perheelle. Ja voin sanoa, että onneksi tämä tapahtuu vain kerran vuodessa. On ihan järkyttävä duuni ettiä perheelle lahjoja, kun mitään ne ei tarvii ja mitään eivät toivo. Kynttilät ja muut joulukrääsät on niitä (halvimpia) lahjoja naapureille yms, kun ei viitsi olla antamatta mitään ja jotain pitäisi keksiä. Joten niihin en edes kajoa. Äidille olikin yllättävän helppo löytää lahja ja ystäville, mutta mitä toisi isukille? Noh onneksi tässä on vielä aikaa ja tiistaina nokka kohti Akropoliksen ostoshelvettiä, sieltä jos sais edes ideoita ja korttien askartelukamaa. 


Koulukin stressaa just sopivasti ja tänään alkaa ensimmäiset suuremmat kokeet, ensimmäisenä matikka. Johon minun ei tarvitse osallistua (thank God). Englannin teen vain huvikseni, kun parempaa tekemistä sekin on, kun istua ja odottaa. Onneksi stressinlievitys ihmejuomaa - glögiä saa Ozaksen Prismasta ja sinne pitää taas huomenna mennä tankkaamaan polttoainetta. 


Olen tässä suunitellut paria postausta, eli niitä luultavasti tällä viikolla luvassa.

X-mas is coming! And I'm so happy, it happens only once a year. All these presents are making me go crazy, because I just don't have any idea what to give for friends and family.

Reason for that is - they don't need anything and they aren't asking for anything!

At least I am lucky and I live actually in the middle of all the shopping malls in Vilnius, so I can just go and see if I get any ideas from those.

Also my bigger exams are starting today with maths, but I am again lucky enough so I don't have to do it. Good for me. :) English exam I'm going to do just for fun.

I have on my mind few ideas what to write about, so probably this week I will get those done.

Get some!

Tämä viikko on mennyt koulussa oikein mukavasti, kaksi päivää kipsillä vielä ja liettuan kokeesta tuli ysi. Ei kaikki kuitenkaan voi mennä hyvinkään. Menin saksan tunneille täällä Liettuassa, kun olen opiskellut sitä jo neloselta, mutta oppitunnit olivat täyttä tuskaa. Oppilaat eivät tienneet mitä maailma on saksaksi edes. Lisäksi he puhuvat koko ajan liettuaa siellä, mutta kun minä kysyin mitä tehdä englanniksi opettajani sai raivokohtauksen. Ajattelin että lopetan sen ja opiskelen vaikka liettuaa siinä välissä. No se kävi opettajille, mutta nyt he sanovat muutaman viikon päästä, että minun pitää mennä niille tunneille. Eikä minun tarvitse tehdä siellä mitään, opettaja ei aio edes kysyä minulta mitään. No sepä hienoa, taas yksi tunti jossa saan olla vain paikallani. Huomenna haluaisin puhua rehtorini kanssa, että saisin vaihtaa saksan venäjään, koska sitä oikeasti haluisin oppia. Jos venäjän opettaja suostuu opettamaan minulle edes vähän olisin jo todella iloinen. Toivon parasta.

Nyt toiseen aiheeseen, johon otsikko viittaakin. Sain kutsun lähteä perjantaina hieman ammuskelemaan kiekkoja ystäväni kanssa ja aion ottaa kameran mukaan, joten odotan innolla tulevaa. Saa nähdä miten siinä onnistun, mutta en malta odottaa perjantaita ollenkaan. Siitä kerron sitten myöhemmin lisää. :D

Nanopostaus

Mua ei väsytä nyt ollenkaan, kun olen nukkunut viikonloppuna yli sallitun rajan ja nyt päätin sitten kirjoitella hieman. Kävin siis teatterissa tänään, mentiin ystäväni kanssa sinne tavattiin luokka teatterin ulkopuolella. Näytös oli hieman erilainen, kuin odotin sillä siinä oli vain 8 näyttelijää ja katsomo oli rakennettu ympyrässä istuvien näyttelijöiden ympärille. Näytös oli komediaa ja se oli kokonaan lonkalta vedetty. Eli näyttelijät itse keksivät mistä puhutaan. Se koostuikin sitten monista pienistä tarinoista henkilöiden ensimmäiseltä luokalta ensisuudelmaan. Ymmärsin yllättävän paljon hommasta ja vain pari juttua jouduin pyytämään käännettäväksi. Yksi tarinoista olikin käännetty valmiiksi, kun se oli tarina englannin tunnista koulussa. Muutama tarina olivat myös melko surullisia ja katsomossa olikin tippa linssissä joillakin. Muuten näytös oli huumorin ympärille perustettu. Itse nautin todella näytöksestä ja sen jälkeen sainkin henkivartijat taluttamaan melkein kotiovelle asti. Huomasin myös, että yksi hyvistä ystävästini asuu melkein naapurissani. Rakastan liettualaista kohteliaisuutta (varsinkin miehiltä) viedä ystävät bussipysäkille tai sitten ihan kotiin asti. Suomessa tälläistä harvoin tapahtuu. Yksi hyvä syy lisää tulla Liettuaan! 


Nyt sitten siihen aiheeseen, joka hieman pudotti sitä iloista tunnelmaa. Tajusin vasta vartti sitten, että ystäväni Suomesta tuli luokkansa kanssa Vilnaan viikko sitten ja lähtivät takaisin pari päivää sitten. Olisimpa tajunnut tämäm aikaisemmin niin olisin päässyt puhumaan suomea ihan facetoface. Olisi niin rentouttavaa välillä tavata suomalaisia. Oltaisiin voitu mennä vaikka kahville keskustaan tai jotain. No se on nyt missattu, tästä edes kyttään Facebookkiani vielä tarkemmin! :D


Nyt taidan mennä nukkumaan, etten nukahda huomenna fysiikan tunnille.
PS. Suosittelen lämmöllä Liettuassa kävijöitä käymään CoffeeInn kahviloissa! Nami!

Kuva: We <3 it

Teatteriin

Tänään olen siis menossa teatteriin luokkani kanssa ilalla. Näytöksen nimeän en itse edes tiedä, mutta en kyllä kauheasti välitäkkään. Olen kulttuuriperheestä, jossa äitini on aina rakastanut teatteria, ooperaa ja balettia. Hän opettaa työkseen teatteritekniikkaa, eli kaikkea maskeerauksesta lavasteisiin. Hänen mukanaan olen toukkaiästä lähtien ollut teattereissa ja oopperoissa. Valitin ja itkin harvoin lapsena, niin minut oli helppo ottaa duuniin mukaan. Jos kyllästyin katselemiseen etsin itselleni sopivan paikan ja aloin nukkumaan. Teatteria aloin itse harrastamaan joskus päikkärissä, mutta mulla ei ole juuri muistoja siitä. Sekin harrastus jäi, kun ryhmässä oli pari apinaa jotka aina sotkivat kaiken (olin itse niiiin kypsä :D). Pidin pitkään taukoa näyttelemisestä, mutta jouduin musiikkiluokalle kolmosella ja siitähän se riemu repesi. Hoilaan kohta joulujuhlassa Enkeli taivasta ihan kuset housussa koko koululle ja oppilaiden vanhemmille nelosluokkalaisena. Pahoja kokemuksia vain siitä jäi, onneksi lopetin seiskalle mennessä. 


Harrastukseni jatkui, kun isäni heitti läpällä että menisin kesäteatteriin. Olin juuri menossa yläasteelle ja suostuin siihen sitten mielelläni. Harjoituksissa ja näytöksissä meni lähes puoli vuotta ja ystäviä se riemastutti, kun minulla oli 33 näytöstä reilussa kuukaudessa. Elin kesäteatterissa silloin, aamulla teatteriin ja takaisin illalla. Rakastin sitä, eikä se minua harmittanut etten saannut "lomaa". Seuraavana syksynä menin harrastamaan teatteria ihan kerhoon. Se sopi minulle hyvin ja näytteleminen on aina ollut todella luonnollista ja vapauttavaa. Harrastin teatteria kahden vuoden ajan kerhossa ja siihen väliin mahtui myös yksi harrastelijateatterin tekemä näytelmä. Koulu meni siinä teatterin ohella hyvin, mutta kaipasin omaa aikaani myös. Samaa aikaa kävin myös yhdeksättä vuottani kuvataidekoulussa ja lopetin sen päättötyöhön kahdeksannella luokalla. Siihen jäi myös teatteri, sain siis koko yhdeksännen luokkani täysin omistettua koululle. Kyllä niillä arvosainoilla olisi päässyt parempiinkin lukioihin, mutta päätin mennä TSYKkiin luonnontiedelinjalle. Isäni kävi saman koulun, joten ajattelin jatkaa perinnettä.


Joten siinä olisi pieni elämänkertani harrastuksistani, mutta siis tänään menen ihastelemaan Liettualaista teatteria ja pääsen vertailemaan sitä Suomen teatteriin. En malta odottaa! Tapaan venäläisen ystäväni, joka asuu saman kadun varrella keskustassa ja hän saa opastaa minut teatteriin. En viitsi alkaa seikkaileaan yksin ja hän on muutenkin todella hyvää seuraa. Yksi parhaimmista jätkistä, joita olen koskaan tavannut. Hän on, kuin veli minulle ja juttu luistaa helposti hänen kanssaan. Eli vinkki sinne Suomeen: Liettuasta löytää läheltä superkohteliaita ja mukavia tyyppejä! ;)

Hedari

Hei, mulla alko noin päivä siiten ihan törkee päänsärky ja saan todella harvoin päänsärkyä. Se ei sitten millään halunnut mennä pois ja aamulla herätessä jatkui heti. Aina, kun kumarruin niin päässä sumeni ja tuntu, että aivot valahtaa lattialle. Menin kuitenkin kouluun särkylääkkeitten jälkeen, mutta en vaan pystynyt keskittymään ollenkaan ja seuraavalla välkällä menin terkkarille (again) ja se lähetti mut sitten kotiin kuumeen mittausten yms. jälkeen. Kotiin tullessa oli pakko tehdä jotain ruokaa, koska nälkäisenä päätäni jomotti kahta kauheammin. Tein sitten kaura-omenapaistosta super vauhdilla, että pääsisin nukkumaan nopeasti ja nukahdin 5 tunniksi. Kun heräsin ystäväni lähetti viestiä ja kysyin samalla, miksi en nähnyt häntä ensimmäisellä (ja ainoalla) tunnilla. Kuulma hänelläkin on ankara päänsärky, joten tällästä täällä. 


Liettuassa on meneillään joku ihme viirus, opiskelijoita on kuollut siihen jo muutama Vilnassa ja Klaipedassa. Ja lehdessä kerrotaan, että 60% Vilnan opiskelijoista on sairaana tai heillä on oireita esim. pientä yskää. Syksy on kyllä suosikkivuodenaikani, mutta yleensä vietän sen aina sairaana. 


Ja lopuksi parin vuoden takaisia kuvia syksyisestä Suomesta.

Kuulumisia

Mro! Olen alkanut tottumaan kipsiin, vaikka se hidastaakin elämääni oikein mukavasti ja sormet puutuvat välillä niin, että sattuu. Muuten en murtumaa, edes tunne ja kipulääkkeille ei ole tarvetta. Lähetin röntgenistä saamani kuvat isälleni, joka on lääkäri ja kysyin kuinka pahalta näyttää. Hänen mielestään se on pieni, mutta ärsyttävä ja paranemiseen kunnolla kestäisi 4-5 viikkoa. En sanoisi, että olen urheilullinen, mutta olen paljoa duunaava. Tämä kipsi siis ei sovi minulle, nyt haluaisin vain mennä juoksemaan, laittamaan ruokaa ja tiskaamaan. Mitään näistä en kuitenkaan voi tehdä ja se saa vereni kiehumaan. Huomenna on lentopallo reenit ja niihin en voi osallistua ainakaan kolmella kerralla. Huomenna menen sinne henkiseksi tueksi ystävilleni ja vaikka pisteiden laskijaksi. Voisihan siellä vaikka treenata oikean käden habaa jos huvittaa. 


Koulussa menee kohtalaisesti, ymmärrän päivä päivältä enemmän ja helppoja tekstejä pystyn kääntämään pienellä avulla. Liettua ei mielestäni ole hirveän vaikeaa, vaikka luultavasti onkin vaikein osaamistani kielistä. Englantia puhun sujuvasti ja siihen syynä onkin myös se, että olen puhunut melkein ja ainoastaan englantia kohta 3 vuotta. Oikeastaan englannin opettajani luuli minun olevan jenkki, kun hän kysyi kuinka pitkään olen asunut Suomessa ja selitti myöhemmin, mitä hän oli luullut monta viikkoa. :D Saksaa ymmärrän hyvin, mutta puhun tyydyttävästi. Sama homma ruotsissa. Liettuaa olen oppinut huimasti ja se yllättää, jopa itsenikin. Parissa kuukaudessa sanavarastoni on 400-500 sanaa + lauseita ja kielioppia. Tavoitteeni on puhua, edes auttavasti Jouluun mennessä. Jouluna olisi myös tarkoituksena mennä Suomeen ihastelemaan lunta. Toivotaan, että niin käy. En ole hirveästi jaksanut opiskella liettuaa, vaan olen oppinut sitä koko ajan ympäriltäni. Ymmärrän yleensä n. 10-100% aiheesta, mistä puhutaan. 


Kohta menenkin tekemään syksyn viimeisistä kanttarelleista ruokaa ja nauttimaan syksyisestä illasta. :)

Sunnuntain urakka

Nyt viimeinen otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin tämän postauksen tekemistä. Kerron hinnoista Liettuassa ,hieman pakkeleista ja muista ostoksista. Eli yleensä sanon, että Liettuassa on kolme kertaa halvempaa. Mikä Suomessa maksaa neljä euroa, täällä se maksaa neljä litaa. Ei tietenkään aina ja riippuen mistä puhutaan. Esimerkiksi Vero Modassa on aivan samat hinnat, kuin Suomessa. Liettuassa on kyllä enemmän suurempia alennuksia, koska yleensä kalliimmat tuotteet jäät hyllyille ja niistä pitää päästä eroon. Eli Liettuassa kannattaa alet käydä läpi, sieltä saa kansainvälisiltäkin merkeiltä roimia alennuksia.

Offtopic

Ruokaostokset ovat taas noin kolme kertaa halvemmat, kala on kallista ja perunat halpoja. Itse en pitä hirveästi punaisesta lihasta (en minkään hippiaatteen takia), koska maku on melko karmea ja kana maistuu paremmalle. Siksi diettini on melkein 100 prosenttisesti kanaa, kalkkunaa, kalaa + rehut, riisit ja muut härötykset. Possua syön, ehkä kerran puolessa vuodessa jos silloinkaan. Liettuassa onneksi kanaa löytyy paljon ja hintaa on sille yleensä noin 4-6 euroa/1kg. Suomalaisia tuotteitakin löytyy (Prismasta eniten), mutta hinnat ovat vähän mitä sattuu. Jotkut ovat tosi halpoja ja joistakin en viitsi maksaa edes niin paljon. Ruokakerma pitää aina mennä ostamaan Prismasta, kun en ole missään nähnyt mitään vastinetta sille. Liettuassa makeiset ja viinat ovat halpoja. Tupakka ei myöskään ole liian kallista, aski on about 2-4 euroa ja salakuljetetut ovat varmasti vieläkin halvempia. 


Palvelut esim. hieronta, solarium ja manikyyrit ovat hieman halvempia kuin Suomessa. Kynteni lohkesi inhottavasti, joten sain sen korjattua femmalla Akropoliksessa. Solariumia en ota, mutta hintoja olen seurannut ja minuutti on yleensä noin reilut kolmekymmentä senttiä euroissa. Asuminen on melko halpaa, maksan 250 euro vuokrasta (joka on melko paljon Liettuassa) ja noin 50-100 euroa kaasusta, sähköstä, vedestä jne. Lämmitys ei ole vielä alkanut täällä ja se tuleekin maksamaan paljon. Asun kuitenkin todella hyvässä paikassa ja nätissä asunnossa, joten vuokrani on siihen verrattuna sopiva.


Nyt miehet voivat lopettaa lukemisen, jos eivät halua kuullaa pakkeleista. Blogistani ei todellakaan ole tulossa ihqu life-style blogi, jossa kerron uusista H&M legginsseistäni etc. Tämä vain sopi aiheeseen hyvin. Eli tein hieman ostoksia noin viikko sitten Ozaksen ostoskeskuksessa ja tutustuin Inglot nimiseen meikkisarjaan. Ostin vain uuden siveltimen ja maksoin noin 5 euroa siitä. Kaupassa kuitenkin huomioni vei todella kauniit ja värikkäät meikit. Kaupassa saa itse koota haluamansa meikkipaletin huulipunista luomiväreihin ja tarkoituksena olisi käydä hieman shoppailemassa siellä myöhemmin. Sivellin, jonka ostin on ihanan pehmeä ja todella hyvälaatuinen. Muutamaa luomiväriä kokeillessani huomasin, että niissä on todella paljon pigmenttiä ja vaikuttavat korkealaatuisilta. Hintoja en valitettavasti jäänyt urkkimaan, mutta uskon hintojen olevan halpoja. Inglottia on mielestäni Suomessakin, mutta jokainen googlettakoon itse missä ne sitten ovat.

The Body Shopista löysin uuden dödön, jonka mielyttävästä tuoksusta pidän. Sen kokeilemista en ole vielä aloittanut, mutta vaikuttaa lupaavalta. Seuraavasta kaupasta sain kulmille geelin ja keräsin samalla pari freebietä edellisistä kaupoista.

Tuota D&G:n hajuvettä olen käyttänyt ja rakastuin siihen todella. Onneksi kohta on joulu! 


Prismasta muuten löysin hyvän esimerkin roimista alennuksista. Puman t-paidan sain alle kuudella eurolla 26:n sijaan. Olen alkanut tykkäämään enemmän väreistä viimeisen kuukauden aikana. Yleensä pukeudun mustaan, ruskeaan, valkoiseen ja harmaaseen. Koulussa pitää pitää myös matalaa profiilia väreissä, joten olen vapaa-aikana tykästynyt violettiin ja muihin kirkkaimpiin väreihin. Johtuukohan se Liettuan harmaudesta. Ystäväni sanoi joskus, että ensimmäinen asia, joka hänelle tulee mieleen Liettuasta on harmaa teollisuusalue :D. Kyllähän se vähän pitää paikkansa, ainakin joskus...

Pahoittelen typoista, jos niitä on ja tärähtäneistä kuvista. Yhdellä kädellä kirjoittaminen on perseestä ja kuvaaminen järkkärillä vieläkin hauskempaa.