torstai 1. syyskuuta 2011

Lapsen eka päivä koulussa

Tänään siis alkoivat koulut Liettuassa ja tottakai pääsin kehäämään taas. Ensiksi aamulla kiireessä katsoin kelloa väärin ja juoksin bussiin, kunnes huomasin perillä että minulla on puolitoista tuntia aikaa koulun alkuun. Aloin sitten kävelemään ympäriinsä. Samalla huomasin, että kaikilla muksuilla oli kukkia mukana, joten kirjoitin poikaystävälleni, että pitäisikö minullakin olla. Onneksi ostinkin kolme vaaleanpunaista ruusua, sillä kaikki luokkatoverinikin toivat. 


Kun sitten raahauduin koululle (etuajassa tietenkin) järkyttävä harmaa nallekarhumaskotti tuli halailemaan ja jakamaan karkkia. Tuntui, kuin olisin taas menossa ensimmäiselle luokalle. Sisällä sitten oli kolme opettajaa, joilta kysyin minne pitäisi mennä ja yksi heistä opastikin sitten luokkaani. Ajattelin vain, että hymyile ja älä välitä katseista. Siinä menikin tuskallisen pitkät viisitoista minuuttia, kun puheenaihe oli heillä Suomi, englannin ja liettuan kieli. Pari uskaltautuikin jopa puhumaan pari sanaa, pyysivät sanomaan jotain suomeksi, kehuivat kauniiksi ja kysyivät mitä minä täällä teen. En taida oikein sopeutua joukkoon, koska vaikka olenkin vain 166cm pitkä, kaikki luokkani tytöt ovat minua lyhempiä. Enkä ole mikään suomalainen stereotypia, minulla ei ole blondeja hiuksia tai sinisiä silmiä. Kidutusvartin jälkeen mentiin ulos kuuntelemaan jotain puhetta, johon en jaksanut edes keskittyä. Alkoi satamaan ja menimme vaahteran alle suojaan. Siinä meni seuraavat viisitoista minuuttia.






Seuraavalla tunnilla jaettiin muutamia lappuja, jotka olin jo saannut aiemmin ja sitten minut ja joku muu uusi oppilas esiteltiin luokalle ja painotettiin, etten puhu liettuaa. Kolme tyttöä kysyivät, haluaisinko lähteä heidän kanssa keskustaan syömään, joten lähdimme sinne taksilla sateen takia. Ajattelin, että tämä saattaisi auttaa minua sopeutumaan huomenna, kun minulla olisi edes joku jolle puhua. 







Kouluni on melko pieni ja minun luokallani on vain 24 oppilasta. Tottakai on ymmärrettävää, että Liettuassa melkein yhdeksäntuhatta litaa naperon opiskelusta vuodelta on melko huima hinta. Koulussa kuitenkin Lacostet vilkkuivat ja iPhonet, joten ei mitään uutta minulle. Olen tottunut siihen Suomessakin, että normaalituloisella voi hyvinkin olla Lacostea päällä tai älypuhelimia. Tottakai Nokia taisi viedä voiton Applelta tällä kertaa. Koulussa piti olla päällä bleiseri, joka vaihdetaan myöhemmin koulupuvun takiksi, kun sellaiset saadaan. Onneksi perjantaisin saa pitää päällään vaikka havajipaitaa, shortseja ja sukkia sandaaleissa, jos lystää.




(Kuvat: We <3 it)

Ei kommentteja: