keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

3.3.2012


Kirjottelen taas vaihteeksi jotain tänne. Löysin kamerastani kuvia parin viikon takaisista toripäivistä. Enpä tiedä kuinka selittää mikä sen juoni oli. Pari päivää maaliskuussa, ihmiset kerääntyy myymään kaikkea. Ihan kaikkea. Ruokaa, käsitöitä, roinaa ja muuta. Vilnassa nää kekkerit oli ainakin ihan järkyttävän isot. Itse menin käymään keskustassa lauantaina. Kojuja oli pitkin poikin kaikkialla. Kadut oli ihan täynnä niitä. Ruuhkakin oli ihan mukava (lue: hell on earth). Siellä pystyi kirjaimellisesti kulkemaan ehkä kilometrin tuntivauhtia (jos sitäkään), hartiat lytyssä ja joku tallomassa kengille. Siinä alkaa panikoimaan, kun ei pääse mistään läpi ja seuraavaan leveämpään kohtaan on koko hiton kadun matka. Ei tehnyt mieli jäädä ihastelemaan mitään korviksia tai kynttilöitä, kun takana on satoja ihmisiä tunkemassa päälle. Ostokset siis jäivät vähemmälle. Ruokaa tuli ostettua, mutta pettymys oli melko suuri. Mentiin ruuhkan hieman hellitettyä kioskille, jossa oli kaikenmailman vartaita, olutta ofc ja muuta kivaa. Otin itselleni kanavartaan, joka oli ihanasti kylmä ja verinen. Yäk. Onneksi löydettiin myös pari kioskia myymässä jotain tikkuvohveli virityksiä, dipattuna suklaaseen. Yhdestä sai jo verensokerit kattoon, että jaksoi ruuhkaakin kestää pari minuuttia vielä. Nopeasti liikkeelle taas, oli melko lämmin sää, mutta tuuli oli todella inhottava ja kädet alkoi kohmettumaan kuvatessa. Rynnättiin kahvilaan lämmittelemään ja sen jälkeen ei tehnyt mieli enää mennä ulos palentumaan, joten hiippailtiin kotiin aika nopeasti. Idea itsessään oli tosi kiva ja olis pitänyt mennä sinne illemmalla, jolloin ruuhka olisi varmaan hellittänyt enemmän. Onneksi pari kuvaa kuitenkin lähti mukaan.






Omnomnom













Suosikkini: iso latte karamellikastikeella, tupla sokeri ja kanelia päälle!

Edellisenä päivänä (perjantaina) meillä oli koulussa pikkuoppilaiden myyjäiset. Äidit olivat tehneet orjatyönä edellisenä iltana lapsilleen kakkuja ja leivonnaisia, joita toukat sitten myivät superhalvalla koulussa. Harmitti ihan hirveästi, etten ollut varannut enemmän rahaa kouluun. Meidän luokka kuitenkin tuki heidän bisnestään ihan kunnolla. Muutama poika nimittäin osti vadillisia leivoksia. Yhdeltä ylisöpöltä ykkösluokkalaiselta pojalta kysyin kuinka paljonko hänen myytävänä olleet keksit maksavat. Poika vastasi ujosti kymmenen senttiä. AWW! Ostin sitten kymmenen kappaletta kyseisiä keksejä ja jakelin niitä luokassa eteenpäin. Tunnissa koko luokka oli jo niin sokerihumalassa, että loppupäivä meni ihan pelleilyksi, mutta mitä se haittaa. It's FRIDAY!

5 kommenttia:

Henna kirjoitti...

Voi Suski miule tuli ihan kamala ikävä ku lueskelin taas tätä siun blogia! Onneks nähään kuitenki suhteellisen pian :)! Ps. en ainakaan nyt kuolaa noitten nonparellijuttujen perään..

Susanna kirjoitti...

AA Hennaaaa :D No ei tässä enää paljon oo viikkoja välissä :D Tällä hetkellä näyttää et kesäkuun alussa tultais takasin :D ps. noi vohvelit on niin jamia :p

Henna kirjoitti...

Ooo! Niin pian!:) Saat sitte sen synttärilahjas, miula on kyllä nyt mitä ilmeisimmi koko kesäkuun töitä (siivoushommat kutsuu...), mut ehottomasti nähään kyllä heti kuha pääsette tänne sln puolelle :D

Susanna kirjoitti...

mullakin olisi ehkä duunia luvassa, vähän oon kullu huhuja et joko oopperalle taikka kebabbbia pyörittämään kesähelteillä :D toivottavasti nyt jotain, mut en tiiä aikatauluista mitään.. however kyllä siinä aikaa on tavata monestikkin. mie varmaan kirjottelen sitten feisiin kun alkaa suunnitelmat selkeentyy. vielä pitäis koulussa vääntää kättä, et saisin lähtee viikkoa aikasemmin pois :D

Henna kirjoitti...

nonniiin!:) juu jutellaan sitte sielä ja se on voivoi niille :D sanot vaa et adios, lähen nyt :D