Baltian kirjeenvaihtaja siis kirjoitti postauksen omasta blogistani ja paria asiaa pitäisi ehkä korjata omalta osaltani. Jos nyt aloittaisi niistä viineistä johon oma mokani vaikutti. Liettuassa siis kotitekoiset viinit ovat makeita ja ruoan kanssa juodaan enemmän makeaa viiniä kuin Suomessa. Sitten siihen candy aiheeseen, taas oma mokani :(, siis etsin apinan raivolla syksyllä Liettuasta salmiakkia tuloksetta. Paikalliset eivät olleet ikinä maistaneet ja tuttavillekin tuodessa naama virneellä mutustelivat salmiakkia. Sama juttu näkkileivän ja ruisleivän kanssa (ehkä olin niin pahasti Jumalan seläntakana ettei sietä sellaisia Suomi-ihmeitä löytynyt). Varmistin tämänkin asian poikaystävältäni, etten kirjoittasi ihan p*skaa, mutta ollimme väärässä (sori). Suklaan kanssa olen samaa mieltä, suklaata menee paljon ja ne on niitä aitoja makeisia, vaikka meillä onkin "maailman paras" suklaa: Fazer, saa sitä Liettuastakin. Liettualaiselle poikaystävälleni suomalainen ruoka on kuulma rasvatonta, kevyttä ja siinä ei ole sokerin kanssa mässäilty. Toki se on hänen oma mielipiteensä. Valiosta nyt en oikein tiedä, ehkei kaikki siitä niin tykkää, en jaksa yleistää joten sanon suoraan, että ne ("sukulaiseni") jotka sitä Valiota käyttää, eivät käytä sitä jokapäivä, vaan käyttävät niitä kermojaan ns. parempiin tilaisuuksiin. Oluesta ei enempää kuin, että ne puolen litran putelit ovat kuulma niille jotka "pa*kovat rahaa", eli ei kaikille. Ruoka topiikki on kuitenkin sama kuin makuasioista kiistely, se ei johda oikein mihinkään ja jokaisen on kokeiltava itse. :)
4 kommenttia:
pa*kovat rahaa :) eihän se nyt ihan siihenkään mene, jos 0,5 maksaa 1,99 ja 2 litraa 5 litiä. Onhan se 1,99 litiä silti halvempi.
Hieman sellainen tilanne, missä laskukaava riippuu materiaalin käyttömäärästä ja -aikeista. (opiskelijana ostin aina pienen pussin paahtoleipää, kun se oli absoluuttisesti halvempaa, kuin iso pussi - iso kun ehti yleensä vetää homeeseen).
Muuten hauskaa se, että omalla kohdallani Suomessa valiteltiin siitä, ettei mitään suolaista ollut tarjolla - minne tahansa mentiin, aina vain kahvia ja pullaa. Ja sitten ne jouluruuat olivat kammotus.
Itse en tunne ketään, joka ostaisi valion tuotteita. Ovathan ne Suomi-juustot kalliita täällä.
Tosiaan ei Valio halvemmaksi Liettuassa tule, ns. hienosteluahan sekin on. Minä itse suolan suurkuluttajana Liettua on sen puolen pyhämaa minulle. Suolasta ei ole puute... siellä tuntee olonsa kotoisaksi :D Opiskelijana kyttään hintoja, ehkä liikaakin. Olutta en juo, mutta hinnoista olen saannut liettualaisilta yksimielisen vastauksen, enemmän = parempi, joten niitä kahden litran "tynnyreityä" löytyy reilummin sieltä maaseudulta, jossa minäkin aikaani kulutin. :D
Ei niitä parinlitran "ammattilaispulloja" oikeasti kyllä siellä osta kukaan muu kuu opiskelijat ja ne ammattilaiset. Se on sitten eri asia jos rupeaa heilumaan Vilnan UG-porukoissa siellä kun on tunnetusti jo hieman joustava käsitys mikä on juoma-astia (toinen tarina :) )
Vuoden siellä pyörineenä olen todella kiitollinen uudesta Liettua-blogista!
Todellakin, harvoin minäkin niitä kahden litran pulloja näin, mutta Suomessa en ole kertaakaan. :D Se on vähän sama, kuin Amerikan lirtran kokikset mäkeissä.
Niin ja hyvä, että jotain kiinnostaa.. myöhemmin ajattelin kirjoitella enemmän omakohtaisesta elämästäni Liettuassa, kunhan pääsen sinne ensin. :D
Lähetä kommentti