Poland vs. Lithuania

Puolalaiset ovat saapuneet tänään joukolla Vilnaan, koska he ajattelevat heidän koulujensa Liettuassa olevan painostettuna. Tämä johtuu siitä, että Liettua haluaa heidän tekevän liettuan kielen kokeen lukion lopussa. Niinkuin kaikki muutkin liettualaiset opiskelijat tekevät. Ihan okei syy raivota ja mellakoida? No eipä juuri, koska liettualaiset opiskelijat taas Puolassa tekevät puolan kielen kokeen lukiossa. Eli reiluuden ja tasapuolisuuden nimessä tämä uudistus olisi vain normaalia. Eikä tämä koske vain puolalaisia opiskelijoita, vaan myös valkovenäläisiä ja venäläisiä. Ylipäätään kaikkia opiskelijoita Liettuassa. Maassa maan tavalla. Itse en voi ymmärtää mikä on niin suuria asia, että pitää tuhansien joukolla tulla marssimaan ympäri keskustaa. Itse en voisi välittää karvan vertaa jos suomalaiset opiskelijat joutuisivat ruotsissa tekemään ruotsin kokeen. Puolan ja Liettuan välit eivät kuitenkaan ole mitenkään lämpimät ja kättä väännetään vähän kaikesta. Aiemmin kaavailtiin jo verilöylyä, että veri kiehuu liikaa ja aletaan panna ranttaliksi. Näköjään kaikki meni ihan hyvin, kyllä niitä pidätyksiä muutama tuli kaikesta huolimatta. Lisäksi pari kuvaa 15min.lt sivulta.

Vapaa käännös: Loppy syrjintä ja assimilaatio politiikalle

 Jos aiheesta haluaa lukea lisää niin tässä pari linkkiä aiheeseen englanniksi:


http://www.15min.lt/en/article/in-lithuania/over-3-000-people-gather-in-vilnius-to-protest-modifications-in-ethnic-minority-education-525-204370#axzz1pO3jDN00 


http://www.15min.lt/en/article/in-lithuania/lithuanian-teachers-union-support-polish-rally-against-new-education-law-525-204236#axzz1pO3jDN00 

3.3.2012

Kirjottelen taas vaihteeksi jotain tänne. Löysin kamerastani kuvia parin viikon takaisista toripäivistä. Enpä tiedä kuinka selittää mikä sen juoni oli. Pari päivää maaliskuussa, ihmiset kerääntyy myymään kaikkea. Ihan kaikkea. Ruokaa, käsitöitä, roinaa ja muuta. Vilnassa nää kekkerit oli ainakin ihan järkyttävän isot. Itse menin käymään keskustassa lauantaina. Kojuja oli pitkin poikin kaikkialla. Kadut oli ihan täynnä niitä. Ruuhkakin oli ihan mukava (lue: hell on earth). Siellä pystyi kirjaimellisesti kulkemaan ehkä kilometrin tuntivauhtia (jos sitäkään), hartiat lytyssä ja joku tallomassa kengille. Siinä alkaa panikoimaan, kun ei pääse mistään läpi ja seuraavaan leveämpään kohtaan on koko hiton kadun matka. Ei tehnyt mieli jäädä ihastelemaan mitään korviksia tai kynttilöitä, kun takana on satoja ihmisiä tunkemassa päälle. Ostokset siis jäivät vähemmälle. Ruokaa tuli ostettua, mutta pettymys oli melko suuri. Mentiin ruuhkan hieman hellitettyä kioskille, jossa oli kaikenmailman vartaita, olutta ofc ja muuta kivaa. Otin itselleni kanavartaan, joka oli ihanasti kylmä ja verinen. Yäk. Onneksi löydettiin myös pari kioskia myymässä jotain tikkuvohveli virityksiä, dipattuna suklaaseen. Yhdestä sai jo verensokerit kattoon, että jaksoi ruuhkaakin kestää pari minuuttia vielä. Nopeasti liikkeelle taas, oli melko lämmin sää, mutta tuuli oli todella inhottava ja kädet alkoi kohmettumaan kuvatessa. Rynnättiin kahvilaan lämmittelemään ja sen jälkeen ei tehnyt mieli enää mennä ulos palentumaan, joten hiippailtiin kotiin aika nopeasti. Idea itsessään oli tosi kiva ja olis pitänyt mennä sinne illemmalla, jolloin ruuhka olisi varmaan hellittänyt enemmän. Onneksi pari kuvaa kuitenkin lähti mukaan.

Omnomnom

Suosikkini: iso latte karamellikastikeella, tupla sokeri ja kanelia päälle!

Edellisenä päivänä (perjantaina) meillä oli koulussa pikkuoppilaiden myyjäiset. Äidit olivat tehneet orjatyönä edellisenä iltana lapsilleen kakkuja ja leivonnaisia, joita toukat sitten myivät superhalvalla koulussa. Harmitti ihan hirveästi, etten ollut varannut enemmän rahaa kouluun. Meidän luokka kuitenkin tuki heidän bisnestään ihan kunnolla. Muutama poika nimittäin osti vadillisia leivoksia. Yhdeltä ylisöpöltä ykkösluokkalaiselta pojalta kysyin kuinka paljonko hänen myytävänä olleet keksit maksavat. Poika vastasi ujosti kymmenen senttiä. AWW! Ostin sitten kymmenen kappaletta kyseisiä keksejä ja jakelin niitä luokassa eteenpäin. Tunnissa koko luokka oli jo niin sokerihumalassa, että loppupäivä meni ihan pelleilyksi, mutta mitä se haittaa. It's FRIDAY!

15min.lt

Ärsyttääkö, kun pitää etsimällä etsiä uutisia Liettuasta? Suomalaisissa uutisissa nähdään Liettuaa kerran kuukaudessa ja nekin ovat liettualaisia murtovarkaita Suomessa. Et ymmärrä sanaakaan liettuaa, mutta haluaisit silti pysyä kartalla. Nyt voit lukea nopeasti päivittyviä uutisia internetistä englanniksi. Ennen matkaa Liettuaan voi vaikka vähän seurata menoa. Paljon vinkkejä myös, minne mennä. 


http://www.15min.lt/en

You are very welcome! 

I'm in love

Olen todella löytänyt itselleni täydellisen välipalan. Liettuaan tullessani huomasin hyllyillä jugurttien vieressä Kinder Pingui hässäköitä ja niitä aloin sitten kantamaan kotiin kun oli kiva syödä niitä kouluun mennessä aamulla jne. En tiedä saako niitä Suomesta, mutta seuraavaa asiaa ei kyllä saa. Nimittäin kohukkeitta! :D Että mikä? - http://fi.wikipedia.org/wiki/Kohuke

Kohuke on ehkä typerin suomennos jonka olen ikinä kuullut. Mutta kuvaus on yksinkertainen. Kinder Pingui tyylinen rahka/juusto/kerma/maito-hommeli, suklaa kuorella. Mulla ei oo mitään hajua mitä tuolla sisällä on mut hyvää se ainakin on. Parhaimpia näistä on vielä ne joissa on unikonsiemeniä sisällä <3. Ne on ainoita joita syön ja ostinkin Maximasta näitä unikonsiemen kohukeita kaikilta merkeiltä ja testasin parhaimman. Ehdoton suosikkini oli made by Saules Pienas, vaikka se ei olekkaan kallein niin paras se ainakin oli. Söin ne kaikki poikaystäväni kanssa, joten en saannut kuvaa, mutta tässä pari kuvaa näistä maanpäällisistä ihanuuksista.

Joulu tulee!

Ou mai gawd, Joulu on kohta ja paljon olis tehtävä ennen sitä. Olen pitänyt pientä lomaa tässä kirjoittamisesta, kun ei vaan ole huvittanut kirjoittaa. Mutta nyt on taas putki päällä ja mikä olisi parempaa, kuin valvoa yön yli ja kirjoitella. Ulkona on semmonen myrsky, että oksat helvettiin. Ukkostaa ja tuulee ja sataa ja vaikka mitä. Tänään kävin poikaystäväni kanssa vanhassakaupungissa etsimässä lahjoja tutuille ja perheelle. Ja voin sanoa, että onneksi tämä tapahtuu vain kerran vuodessa. On ihan järkyttävä duuni ettiä perheelle lahjoja, kun mitään ne ei tarvii ja mitään eivät toivo. Kynttilät ja muut joulukrääsät on niitä (halvimpia) lahjoja naapureille yms, kun ei viitsi olla antamatta mitään ja jotain pitäisi keksiä. Joten niihin en edes kajoa. Äidille olikin yllättävän helppo löytää lahja ja ystäville, mutta mitä toisi isukille? Noh onneksi tässä on vielä aikaa ja tiistaina nokka kohti Akropoliksen ostoshelvettiä, sieltä jos sais edes ideoita ja korttien askartelukamaa. 


Koulukin stressaa just sopivasti ja tänään alkaa ensimmäiset suuremmat kokeet, ensimmäisenä matikka. Johon minun ei tarvitse osallistua (thank God). Englannin teen vain huvikseni, kun parempaa tekemistä sekin on, kun istua ja odottaa. Onneksi stressinlievitys ihmejuomaa - glögiä saa Ozaksen Prismasta ja sinne pitää taas huomenna mennä tankkaamaan polttoainetta. 


Olen tässä suunitellut paria postausta, eli niitä luultavasti tällä viikolla luvassa.

X-mas is coming! And I'm so happy, it happens only once a year. All these presents are making me go crazy, because I just don't have any idea what to give for friends and family.

Reason for that is - they don't need anything and they aren't asking for anything!

At least I am lucky and I live actually in the middle of all the shopping malls in Vilnius, so I can just go and see if I get any ideas from those.

Also my bigger exams are starting today with maths, but I am again lucky enough so I don't have to do it. Good for me. :) English exam I'm going to do just for fun.

I have on my mind few ideas what to write about, so probably this week I will get those done.

Get some!

Tämä viikko on mennyt koulussa oikein mukavasti, kaksi päivää kipsillä vielä ja liettuan kokeesta tuli ysi. Ei kaikki kuitenkaan voi mennä hyvinkään. Menin saksan tunneille täällä Liettuassa, kun olen opiskellut sitä jo neloselta, mutta oppitunnit olivat täyttä tuskaa. Oppilaat eivät tienneet mitä maailma on saksaksi edes. Lisäksi he puhuvat koko ajan liettuaa siellä, mutta kun minä kysyin mitä tehdä englanniksi opettajani sai raivokohtauksen. Ajattelin että lopetan sen ja opiskelen vaikka liettuaa siinä välissä. No se kävi opettajille, mutta nyt he sanovat muutaman viikon päästä, että minun pitää mennä niille tunneille. Eikä minun tarvitse tehdä siellä mitään, opettaja ei aio edes kysyä minulta mitään. No sepä hienoa, taas yksi tunti jossa saan olla vain paikallani. Huomenna haluaisin puhua rehtorini kanssa, että saisin vaihtaa saksan venäjään, koska sitä oikeasti haluisin oppia. Jos venäjän opettaja suostuu opettamaan minulle edes vähän olisin jo todella iloinen. Toivon parasta.

Nyt toiseen aiheeseen, johon otsikko viittaakin. Sain kutsun lähteä perjantaina hieman ammuskelemaan kiekkoja ystäväni kanssa ja aion ottaa kameran mukaan, joten odotan innolla tulevaa. Saa nähdä miten siinä onnistun, mutta en malta odottaa perjantaita ollenkaan. Siitä kerron sitten myöhemmin lisää. :D

Nanopostaus

Mua ei väsytä nyt ollenkaan, kun olen nukkunut viikonloppuna yli sallitun rajan ja nyt päätin sitten kirjoitella hieman. Kävin siis teatterissa tänään, mentiin ystäväni kanssa sinne tavattiin luokka teatterin ulkopuolella. Näytös oli hieman erilainen, kuin odotin sillä siinä oli vain 8 näyttelijää ja katsomo oli rakennettu ympyrässä istuvien näyttelijöiden ympärille. Näytös oli komediaa ja se oli kokonaan lonkalta vedetty. Eli näyttelijät itse keksivät mistä puhutaan. Se koostuikin sitten monista pienistä tarinoista henkilöiden ensimmäiseltä luokalta ensisuudelmaan. Ymmärsin yllättävän paljon hommasta ja vain pari juttua jouduin pyytämään käännettäväksi. Yksi tarinoista olikin käännetty valmiiksi, kun se oli tarina englannin tunnista koulussa. Muutama tarina olivat myös melko surullisia ja katsomossa olikin tippa linssissä joillakin. Muuten näytös oli huumorin ympärille perustettu. Itse nautin todella näytöksestä ja sen jälkeen sainkin henkivartijat taluttamaan melkein kotiovelle asti. Huomasin myös, että yksi hyvistä ystävästini asuu melkein naapurissani. Rakastan liettualaista kohteliaisuutta (varsinkin miehiltä) viedä ystävät bussipysäkille tai sitten ihan kotiin asti. Suomessa tälläistä harvoin tapahtuu. Yksi hyvä syy lisää tulla Liettuaan! 


Nyt sitten siihen aiheeseen, joka hieman pudotti sitä iloista tunnelmaa. Tajusin vasta vartti sitten, että ystäväni Suomesta tuli luokkansa kanssa Vilnaan viikko sitten ja lähtivät takaisin pari päivää sitten. Olisimpa tajunnut tämäm aikaisemmin niin olisin päässyt puhumaan suomea ihan facetoface. Olisi niin rentouttavaa välillä tavata suomalaisia. Oltaisiin voitu mennä vaikka kahville keskustaan tai jotain. No se on nyt missattu, tästä edes kyttään Facebookkiani vielä tarkemmin! :D


Nyt taidan mennä nukkumaan, etten nukahda huomenna fysiikan tunnille.
PS. Suosittelen lämmöllä Liettuassa kävijöitä käymään CoffeeInn kahviloissa! Nami!

Kuva: We <3 it